From Delfi to Sanchez – when can an online communication platform be responsible for third-party comments? : An analysis of the practice of the ECtHR and some reflections on the Digital Services Act

While social media services offer a useful platform for obtaining information as well as presenting and commenting on opinions, people can still be silenced by fear of hate speech and insults on the Internet. As a result, the expanded freedom of expression can also reduce the range of opinions and information. This article identifies and analyses the conditions under which online communication platform administrators can be held liable for user-generated content. The focus is on the criteria laid down by the ECtHR in recent cases. The outcome is that liability is exceptional, arising mainly in cases of inciting hatred and violence. Although the Digital Services Act, with its notice-and-action mechanism, offers a cheaper, faster, and often more effective way of reducing insulting and defamatory speech than court proceedings, the impact of the mechanism on freedom of expression and freedom to conduct business must be considered.Peer reviewe

Henkilötiedot ja paikkatiedot : Miten tietosuojalainsäädäntö vaikuttaa paikkatietojen julkaisemiseen ja luovuttamiseen

Selvitys on tehty osana Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanketta (http://www.KIRA-digi.fi/), se kuuluu hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihankkeisiin. KIRA-digin tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen koko elinkaaren kattava julkinen tieto kaikkien käyttöön. Selvityksessä on otettu huomioon sekä voimassa oleva että 25.5.2018 sovellettavaksi tuleva tietosuojalainsäädäntö. Selvityksessä tarkastellaan henkilötietojen ja yksityiselämän suojan suhdetta paikkatietoihin. Paikkatieto on tietoa, joka on kiinnitetty sijaintiin. Viittaus paikkatietoon voi olla välitön, kuten koordinaatit, tai välillinen, kuten esimerkiksi osoite, tunnus tai nimi, joka viittaa paikkaan tai alueeseen. Valtaosa julkishallinnon tuottamasta ja ylläpitämästä tiedosta on paikkatietoa ja siksi sen hyödyntämiseen kohdistuu suuri intressi. Paikkatiedot voivat kuitenkin olla myös henkilötietoja ja paikkatietoaineisto voi muodostaa henkilörekisterin. Tällaisen tiedon käsittelyyn (esimerkiksi tallentamiseen, käyttämiseen ja luovuttamiseen) kohdistuu henkilötietolainsäädännöstä johtuvia rajoituksia. Selvityksessä katsotaan, että paikkatietojen nykyistä laajempi hyödyntäminen onnistuisi parhaiten säätämällä erityinen paikkatietojen käsittelyä ja luovuttamista koskeva laki, joka antaisi valtuudet henkilötietoja sisältävien paikkatietojen käsittelyyn ja tietyin edellytyksin myös niiden nykyistä laajempaan luovuttamiseen. Lakia valmisteltaessa voitaisiin harkita mahdollisuutta antaa epäsuorien henkilötietojen luovuttamiseen laajempi oikeus kuin suorien henkilötietojen luovuttamiseen. Myös viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen voisi parantaa paikkatietojen hyödynnettävyytt

På vilket sätt begränsar skyddet av personuppgifter användningen av geografisk information?

Myndigheterna förvaltar mycket geografisk information som de förvärvat med offentliga medel eller som skickats till dem, t.ex. kartor, uppgifter om fastigheter och byggnader samt miljöinformation. Det finns ett växande intresse att använda dessa kommersiellt. Om geografisk information offentliggörs i lättillgänglig form som öppna data kunde man utifrån den, eller med hjälp av den, utveckla t.ex. program och andra tjänster för mobiltelefoner. Personuppgift är ett omfattande begrepp. Geografisk information utgör ofta också personuppgifter, eftersom den information som gäller en plats exempelvis kan kopplas till en person som äger marken i området eller bor i en viss byggnad. I sådana fall utgör den geografiska informationen ett personregister, vilket också innebär att den lagstiftning som skyddar personuppgifter sätter upp vissa begränsningar för hur uppgifterna kan användas. Den begränsning av utlämnande av personuppgifter som anges i 16 § 3 mom. i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (den s.k. offentlighetslagen) försvårar för sin del utlämnande av geografisk information som innehåller uppgifter som har karaktären av personuppgifter. Begränsningen av utlämnandet av uppgifter har också lett till att Europeiska kommissionen inlett ett överträdelseförfarande mot Finland som gäller skoglig information. I den här artikeln utreds när geografisk information betraktas som personuppgifter och vilka begränsningar som gäller för användningen till följd av att den geografiska informationen är av personuppgiftskaraktär. I artikeln föreslås att nyttjandet av geografisk information kunde underlättas genom lagstiftning som i högre grad än i dag möjliggör utlämnande och annan hantering av register för geografisk information som innehåller direkta personuppgifter.* Artikeln har ursprungligen publicerats i tidskriften Liikejuridiikka, nr 1/2018, s. 34-65 utgiven av Kauppakamari. * Artikeln baserar sig delvis på en undersökning som undertecknad gjort för miljöministeriet och som gäller geografisk information och skydd av personuppgifter. Artikeln är också ett bidrag till forskningsprojektet MyGeoTrust som finansieras av Tekes och vars syfte är att bl.a åstadkomma ett sätt att samla in och utnyttja geografisk information via mobila apparater på ett sätt som respekterar integriteten

How does the protection of personal data restrict the use of spatial data?

Public authorities possess a lot of geospatial data acquired by means of public funds or provided to them, including maps, cadastral and building data and environmental data. There is a growing interest in using such data for commercial purposes. Geospatial data published as open data in a readily accessible form would enable to develop applications and other services, such as those used in mobile phones. The broad scope of the concept of personal data means that geospatial data is often also to be considered personal data because it can be linked e.g. to a person who owns the land or occupies a certain property. In such cases geospatial data forms a personal data register, which means that the legislation on personal data protection imposes restrictions on its use. The restriction on access to public personal data laid down in section 16, subsection 3 of the Act on the Openness of Government Activities also restricts the granting of access to geospatial data that may contain elements to be considered personal data by nature. This restriction on access also caused the European Commission to launch infringement proceedings against Finland in respect of forest data. This article analyses to what extent geospatial data is to be considered personal data and what are the restrictions on the use of data that arise from the elements of geospatial data that are to be considered personal data by nature. The article suggests that making use of geospatial data could be facilitated through legislation that would make it easier to grant access to and otherwise process a geospatial data register that contains indirect personal data.* The article appeared in Liikejuridiikka 1/2018, p. 34-65, a magazine published by the Chamber of Commerce of Finland (Kauppakamari) * The article is partly based on a study on geospatial data and personal data protection by the same author, commissioned by the Ministry of the Environment. The article was also used to contribute to the MyGeoTrust research project funded by the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekes, aimed to enable a way that respects privacy to collect and use spatial data from mobile devices

Valokuvaaminen terveydenhuollon ja sairaanhoidon odotustiloissa sekä sosiaalihuollon asiakaspalvelupisteissä : Oikeudelliset reunaehdot ja sääntelyn tarpeen arviointi

Terveyden- ja sairaanhoidon potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden yksityisyydensuoja on puutteellinen, koska rikoslain salakatselusäännökset tai muukaan lainsäädäntö ei suojaa ihmistä sairaaloiden odotustiloissa tai sosiaalihuollon asiakaspalvelupisteissä tapahtuvalta kuvaamiselta. Julkisen terveydenhuollon palveluntarjoajilla ja sosiaalipalveluja tarjoavilla viranomaisilla ei myöskään ole oikeutta kieltää näissä paikoissa tapahtuvaa kuvaamista, vaikka asioinnissa on usein kysymys potilaan tai asiakkaan yksityiselämän ydinalueelle kuuluvasta toiminnasta. Yksityisyydensuojaa voitaisiin tehostaa lisäämällä potilas- ja asiakaslakeihin potilaiden ja asiakkaiden oikeudetonta kuvaamista hoito- ja asiointipaikassa koskeva kielto. Oikeudettomuuskriteeri turvaisi esimerkiksi sananvapauden käytön kannalta tärkeää journalistista toimintaa. Olisi syytä selvittää tarkemmin, minkälaisiin tiloihin kuvauskielto olisi perusteltua ulottaa ottaen huomioon yksityisyyden suoja sekä sananvapauden asema ja merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa sekä yksilön itseilmaisun toteuttamisessa. Salakatselusäännöksen rangaistavuuden alan laajentamista ei ehdoteta. Kotisairaanhoidon työntekijöiden yksityisyydensuoja on puutteellinen ja se tulisi järjestää työntekijän, potilaan ja työnantajan oikeutetut intressit tasapainottavalla lainsäädännöllä

Photography in healthcare waiting spaces and social welfare client service points Legal considerations and assessing the need for regulation

Terveyden- ja sairaanhoidon potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden yksityisyydensuoja on puutteellinen, koska rikoslain salakatselusäännökset tai muukaan lainsäädäntö ei suojaa ihmistä sairaaloiden odotustiloissa tai sosiaalihuollon asiakaspalvelupisteissä tapahtuvalta kuvaamiselta. Julkisen terveydenhuollon palveluntarjoajilla ja sosiaalipalveluja tarjoavilla viranomaisilla ei myöskään ole oikeutta kieltää näissä paikoissa tapahtuvaa kuvaamista, vaikka asioinnissa on usein kysymys potilaan tai asiakkaan yksityiselämän ydinalueelle kuuluvasta toiminnasta. Yksityisyydensuojaa voitaisiin tehostaa lisäämällä potilas- ja asiakaslakeihin potilaiden ja asiakkaiden oikeudetonta kuvaamista hoito- ja asiointipaikassa koskeva kielto. Oikeudettomuuskriteeri turvaisi esimerkiksi sananvapauden käytön kannalta tärkeää journalistista toimintaa. Olisi syytä selvittää tarkemmin, minkälaisiin tiloihin kuvauskielto olisi perusteltua ulottaa ottaen huomioon yksityisyyden suoja sekä sananvapauden asema ja merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa sekä yksilön itseilmaisun toteuttamisessa. Salakatselusäännöksen rangaistavuuden alan laajentamista ei ehdoteta. Kotisairaanhoidon työntekijöiden yksityisyydensuoja on puutteellinen ja se tulisi järjestää työntekijän, potilaan ja työnantajan oikeutetut intressit tasapainottavalla lainsäädännöllä.Terveyden- ja sairaanhoidon potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden yksityisyydensuoja on puutteellinen, koska rikoslain salakatselusäännökset tai muukaan lainsäädäntö ei suojaa ihmistä sairaaloiden odotustiloissa tai sosiaalihuollon asiakaspalvelupisteissä tapahtuvalta kuvaamiselta. Julkisen terveydenhuollon palveluntarjoajilla ja sosiaalipalveluja tarjoavilla viranomaisilla ei myöskään ole oikeutta kieltää näissä paikoissa tapahtuvaa kuvaamista, vaikka asioinnissa on usein kysymys potilaan tai asiakkaan yksityiselämän ydinalueelle kuuluvasta toiminnasta. Yksityisyydensuojaa voitaisiin tehostaa lisäämällä potilas- ja asiakaslakeihin potilaiden ja asiakkaiden oikeudetonta kuvaamista hoito- ja asiointipaikassa koskeva kielto. Oikeudettomuuskriteeri turvaisi esimerkiksi sananvapauden käytön kannalta tärkeää journalistista toimintaa. Olisi syytä selvittää tarkemmin, minkälaisiin tiloihin kuvauskielto olisi perusteltua ulottaa ottaen huomioon yksityisyyden suoja sekä sananvapauden asema ja merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa sekä yksilön itseilmaisun toteuttamisessa. Salakatselusäännöksen rangaistavuuden alan laajentamista ei ehdoteta. Kotisairaanhoidon työntekijöiden yksityisyydensuoja on puutteellinen ja se tulisi järjestää työntekijän, potilaan ja työnantajan oikeutetut intressit tasapainottavalla lainsäädännöllä. ** Privacy protection of healthcare patients and social welfare clients is inadequate because photographing of individuals in hospital waiting spaces and in social welfare client service points is not illegal under the provisions on illicit observation contained in the Criminal Code of Finland or under other laws. Moreover, public healthcare service providers and the authorities providing social services do not have the right to prohibit photography in these places even though the use of the services often involves matters that are at the core of the patients’ or clients’ private life. The protection of privacy could be strengthened by adding provisions prohibiting illegal photography of patients and clients in places of treatment and service locations to the laws on patients and clients. The punishability criterion would for example safeguard journalistic activities that are important for exercising the freedom of speech. It should be examined in more detail to which premises the prohibition of photography should be applied, taking into account the protection of privacy and the status and significance of the freedom of speech in a democratic society and in matters concerning individual self-expression. No extension of the scope of punishability of illicit observation is proposed. The privacy protection of home nursing workers is inadequate and should be based on legislation balancing the legitimate interests of the employee, the patient and the employer

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

On 25 June 2020, the Ministry of Transport and Communications appointed a working group with representatives of the media sector and experts in the field to assist in the further preparation of a temporary government grant in support of journalism and to reflect on a permanent aid mechanism for this purpose. The working group also discussed the feasibility of public support for media that produce multilingual and multicultural journalism. Members of the working group: Hanne Aho, Chair, Union of Journalists in Finland; Marko Ala-Fossi, Media Researcher, University of Tampere; Mikko Grönlund, Research Manager, University of Turku; Jukka Holmberg, CEO, Finnish Media Federation; Mikko Villi, Professor, University of Jyväskylä; and Päivi Korpisaari, Professor in Communication Law, University of Helsinki. The working group proposes editorial production support as the main form of assistance. Another proposed form of assistance is development support that could be granted not only to newly established media companies but also for development projects of an established media company. Both forms of assistance are intended to support media that provide news and current affairs content. The working group also proposes specific support for community media. The proposed model would promote reliable, multi-faceted and socially significant communication as a whole.</p

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Osana työryhmän työtä on tarkasteltu myös mahdollisuutta tukea monikielistä ja monikulttuurista journalismia tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto; Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto; Mikko Grönlund, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto; Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto; Mikko Villi, professori, Jyväskylän yliopisto sekä Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Työryhmä ehdottaa pääasiallisena journalismin tukimuotona toimituksellista tuotantotukea. Toisena tukimuotona ehdotetaan kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää paitsi aloitteleville tiedotusvälineille myös olemassa olevan tiedotusvälineen kehittämishankkeisiin. Molempien tukien tarkoituksena olisi uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden tukeminen. Lisäksi työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden tukea. Malli edistäisi kokonaisuudessaan luotettavaa, monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä

Robustness, Security and Privacy in Location-Based Services for Future IoT : A Survey

Internet of Things (IoT) connects sensing devices to the Internet for the purpose of exchanging information. Location information is one of the most crucial pieces of information required to achieve intelligent and context-aware IoT systems. Recently, positioning and localization functions have been realized in a large amount of IoT systems. However, security and privacy threats related to positioning in IoT have not been sufficiently addressed so far. In this paper, we survey solutions for improving the robustness, security, and privacy of location-based services in IoT systems. First, we provide an in-depth evaluation of the threats and solutions related to both global navigation satellite system (GNSS) and non-GNSS-based solutions. Second, we describe certain cryptographic solutions for security and privacy of positioning and location-based services in IoT. Finally, we discuss the state-of-the-art of policy regulations regarding security of positioning solutions and legal instruments to location data privacy in detail. This survey paper addresses a broad range of security and privacy aspects in IoT-based positioning and localization from both technical and legal points of view and aims to give insight and recommendations for future IoT systems providing more robust, secure, and privacy-preserving location-based services.Peer reviewe